Usein kysyttyä

Näille sivuille on kerätty RaKi-hankkeeseen, varmennepalveluihin ja tietopalveluihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Usein kysyttyä

Usein kysyttyä

Näille sivuille on kerätty RaKi-hankkeeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Sisällysluettelo

Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus ja muut tunnukset
Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen uudet ylläpitopalvelut
Rekisterinpitäjäsopimus ja rakennustietojen ilmoituslupa

Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus ja muut tunnukset

[ Sisällysluettelo ]

Mikä on väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus?
Jäävätkö kuntanumero ja kiinteistötunnus pois pysyvästä rakennustunnuksesta?
Milloin väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus tulee käyttöön ja miten se tapahtuu?
Mikä on asuinpaikan tunnus?
Kuka antaa jatkossa rakennuksille rakennustunnuksia?
Haluamme verrata kunnan rakennusrekisterin ja väestötietojärjestelmän rakennustietoja keskenään. Onko VTJ:n rakennustietoaineistoa mahdollista tilata?
Rekisteröikö Maanmittauslaitos väestötietojärjestelmän pysyvän rakennustunnuksen kiinteistötietojärjestelmään?

Mikä on väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus?

[ Sisällysluettelo ]

Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT) on VTJ:ssä käyttöön otettava uusi rakennuksen yksilöivä tunnusjärjestelmä.
VTJ-PRT ei sisällä mitään informaatiota kohteestaan. Tunnus on 10 merkkiä pitkä, sisältää 9 numeerista merkkiä, alkaa aina 1:llä ja tunnuksen lopussa on aakkosnumeerinen (kirjain tai numero) tarkistemerkki. Esim. 100012345 A.

Uusi rakennustunnusjärjestelmä korvaa VTJ:ssä nykyisen kiinteistötunnukseen perustuvan rakennustunnuksen rakennuksen yksilöivänä tunnuksena.

Jäävätkö kuntanumero ja kiinteistötunnus pois pysyvästä rakennustunnuksesta?

[ Sisällysluettelo ]

Kyllä jäävät. Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT) ei sisällä mitään informaatiota kohteestaan.
Kuntanumeroaa ylläpidetään rakennuksella erillisenä tietona samoin kuin rakennuksen sijaintikiinteistön kiinteistötunnusta.

Milloin väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus tulee käyttöön ja miten se tapahtuu?

[ Sisällysluettelo ]

Pysyvä rakennustunnusjärjestelmän otetaan Väestötietojärjestelmässä käyttöön 10.11.2014 alkaen.
Väestötietojärjestelmän pysyvän rakennustunnuksen (VTJ-PRT:n) käyttöönotto suoritetaan siten, että 7. – 9.11.2014 kaikille VTJ:n rakennuskannassa oleville rakennuksille luodaan yhdellä kertaa pysyvä rakennustunnus. Kiinteistötunnukseen perustuvat rakennustunnukset säilytetään rakennuksen ominaisuustietona.
Uuden tunnusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen jokaiselle VTJ:än rekisteröitävälle ja ilmoitettavalle uudelle rakennukselle sekä rakennushankkeelle luodaan VTJ:ssä automaattisesti pysyvä rakennustunnus.

Kunnalla ei ole velvoitetta ottaa uutta rakennustunnusjärjestelmää käyttöön rakennusrekisterissään. Kuitenkin VTJ:n kotipaikkatunnuksen muuttuminen 1.10.2014 alkaen asuinpaikan tunnukseksi, edellyttää välittömiä VTJ-PRT:n käyttöönoton toimenpiteitä kaikilta nykyistä kotipaikkatunnusta toiminnassaan hyödyntäviltä kunnilta.
Niissä kunnissa, jotka eivät ota VTJ-PRT:ta käyttöön, jatketaan kiinteistötunnukseen perustuvan rakennustunnuksen ylläpitämistä nykyiseen tapaan. Rakennushanke- ja rakennustiedot ilmoitetaan VTJ:än edelleen nykyisillä erämuotoisilla menettelyillä (EasyEDI ja FTP-linjasiirto). VRK:lle ilmoitettu hanke- tai rakennus saa VTJ:ssä VTJ-PRT:n ja kiinteistötunnukseen perustuva rakennustunnus tallennetaan rakennuksen ominaisuustiedoksi.

Mikä on asuinpaikan tunnus?

[ Sisällysluettelo ]

Kotipaikkatunnus muodostetaan nykyisin kiinteistö- ja rakennustunnuksesta sekä rappu- ja huoneitotunnisteesta. Pysyvän rakennustunnuksen käyttöönotto ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötunnusjärjestelmän uudistaminen muuttaa myös kotipaikkatunnuksen muodostamista.

VTJ:n tietopalveluissa otetaan 1.10.2014 alkaen käyttöön henkilön asuinpaikan tunnus, joka korvaa nykyisen kotipaikkatunnuksen. Asuinpaikan tunnuksen tiedoissa välitetään VTJ-PRT ja osoitenumero, porraskirjain, huoneistonumero ja jakokirjain. Henkilön asumisen kuntatiedot välitetään omana tietona.

Asuinpaikan tunnuksen käyttöönotto edellyttää välittömiä VTJ-PRT:n käyttöönoton vaatimia toimenpiteitä (tai tilapäisratkaisujen käyttöön ottamista) kaikilta niiltä kunnilta, jotka hyödyntävät nykyistä kotipaikkatunnusta järjestelmissään ja toiminnassaan.

Kuka antaa jatkossa rakennuksille rakennustunnuksia?

[ Sisällysluettelo ]

Väestötietojärjestelmän pysyvän rakennustunnuksen (VTJ-PRT:n) antaa Väestörekisterikeskus VTJ:ssä jo oleville rakennuksille sekä uusille VTJ:än rekisteröitäville rakennuksille ja rakennushankkeille.

Niissä kunnissa, jotka eivät ota VTJ-PRT:ta käyttöön, jatketaan kiinteistötunnukseen perustuvan rakennustunnuksen antamista ja ylläpitämistä joko kunnan tai Maanmittauslaitoksen toimesta riippuen siitä kumpi toimii kiinteistörekisterin ylläpitäjänä kunnan alueella. VTJ:ssä rakennuksille rekisteröidään sekä VTJ-PRT että kiinteistötunnukseen perustuva rakennustunnus.

Niissä kunnissa, jotka ottavat VTJ-PRT:n käyttöön esim. rakennusrekisterissään, voidaan kiinteistötunnukseen perustuvan rakennustunnuksen anto ja ylläpito lopettaa.

Haluamme verrata kunnan rakennusrekisterin ja väestötietojärjestelmän rakennustietoja keskenään. Onko VTJ:n rakennustietoaineistoa mahdollista tilata?

[ Sisällysluettelo ]

Tietoja on mahdollista tilata. Rakennustietojen analysointia ja rekisterien tietojen vertailua varten kunnalla on oikeus saada rakennustiedot VTJ:stä maksutta kerran vuodessa ja suorakäyttöyhteydellä (VTJkysely) jatkuvasti.

VTJ:n rakennustiedot tilataan VRK:n tietopalvelut-yksiköstä, jossa asiasta vastaa tietopalveluasiantuntija Kristiina Mellais, puh. 029 553 5264. Sähköposti etunimi.sukunimi@vrk.fi.

Rekisteröikö Maanmittauslaitos väestötietojärjestelmän pysyvän rakennustunnuksen kiinteistötietojärjestelmään?

[ Sisällysluettelo ]

Ei rekisteröi. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelun avulla voidaan kuitenkin jo nykyisin selata rakennuksia ja niiden tietoja karttapohjalla. Näihin tietoihin tulee jatkossa sisältymään myös VTJ:n pysyvä rakennustunnus.

Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen uudet ylläpitopalvelut

[ Sisällysluettelo ]

Mitä ovat Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen uudet ylläpitopalvelut?
Onko VTJ-ylläpitokäyttöliittymä ns. karttapohjainen?

Mitä ovat Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen uudet ylläpitopalvelut?

[ Sisällysluettelo ]

Samaan aikaan pysyvän rakennustunnuksen kanssa väestötietojärjestelmässä otetaan käyttöön uudet rakennustietojen ilmoittamisen ja ylläpidon mahdollistavat palvelut VTJ-ylläpitokäyttöliittymä sekä VTJ-ylläpitorajapinta. Molemmat palvelut ovat kunnalle maksuttomia.
Selainkäyttöoinen VTJ-ylläpitokäyttöliittymä mahdollistaa VTJ:n rakennustietojen ylläpidon suoraan kunnasta käsin. Sen käyttö ei itsessään edellytä VTJ:n pysyvän rakennustunnuksen käyttöön ottamista kunnan toiminnassa.

VTJ-ylläpitorajapinnan välityksellä kunta voi ilmoittaa ja ylläpitää alueensa rakennustietoja VTJ:ssä reaalliaikaisesti suoraan oman rakennusvalvonnan ohjelmiston kautta. Ylläpitorajapinnan käyttö edellyttää kunnalta VTJ:n pysyvän rakennustunnuksen käyttöön ottamista.

Onko VTJ-ylläpitokäyttöliittymä ns. karttapohjainen?

[ Sisällysluettelo ]

VTJ-ylläpitokäyttöliittymä ei ole karttapohjainen, mutta siihen on suunnitteilla toiminnallisuus, jolla rakennuksen VTJ:än tallennettu sijaintikoordinaatti on nähtävissä karttapohjalla Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa.

Rekisterinpitäjäsopimus ja rakennustietojen ilmoituslupa

[ Sisällysluettelo ]

Mitä ovat rekisterinpitäjäsopimus ja rakennustietojen ilmoituslupa?

Mitä ovat on rekisterinpitäjäsopimus ja rakennustietojen ilmoituslupa?

[ Sisällysluettelo ]

Rekisterinpitäjäsopimuksella kunta ottaa vastattavakseen rekisterinpitäjänä alueensa rakennushankkeita, rakennuksia ja huoneistoja koskevien tietojen lisäämisen, muuttamisen ja korjaamisen väestötietojärjestelmään. Rekisterinpitäjäsopimus perustuu väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 22 § 5 momenttiin.

Solmimalla rekisterinpitäjäsopimuksen VRK:n kanssa kunta saa käyttöönsä VTJ-ylläpitokäyttöliittymän sekä raportointi-, selaus- että ylläpito-osiot. Kunta ryhtyy tällöin väestötietojärjestelmän rakennustietojen rekisterinpitäjäksi, jolla on ylläpito-oikeudet suoraan väestötietojärjestelmään. Lisäksi kunta voi halutessaan ja teknisten edellytysten täyttyessä ottaa käyttöönsä myös VTJ-ylläpitorajapinnan.

Mikäli kunta ei solmi rekisterinpitäjäsopimusta, voi kunta hakea VRK:lta rakennustietojen ilmoituslupaa. VRK:n myönnettyä luvan voi kunta ottaa käyttöönsä VTJ-ylläpitorajapinnan ja VTJ-ylläpitokäyttöliittymän raportointi-osion. Raportointi-osiosta ovat saatavissa mm. nykyisiä RHR-virhelistoja vastaavat raportit. Kunta ei kuitenkaan saa VTJ-ylläpitokäyttöliittymän selaus- tai ylläpito-oikeuksia ja kunta jatkaa tällöin väestötietojärjestelmän rakennustietojen ilmoittajana.

 

 

RaKi-hanke